Vanhempia postauksia	Uudempia postauksia

2016, 11. syyskuuta   WarCraft Adventures: Lord of the Clans - pelivuoto!

Keräilijänä, pelitaiteen arvostajana ja peliarkeologiasta kiinnostuneena julkaisemattomat pelit kaikkine taiteineen, luonnoksineen ja koteloineen ovat lempimateriaaliani.

Luin juuri männä viikolla Pelit-lehden helmikuun 2016 numerosta artikkelin julkaisematta jääneistä peleistä. Itselleni uusi tuttavuus näistä oli artikkelissa mainittu Blizzard Entertainmentin klassinen "point'n click"-seikkailupeli WarCraft Adventures: Lord of the Clans (1997–98). Windows 95 PC-peli oli tekeillä yli vuoden ja oli lähes valmis kaikkine ominaisuuksineen, pulmineen, seikkailtavine alueineen, ääninäyttelyineen ja animaatioineen. Peliin teetettiin amerikkalaisen (joskin venäläisten vetämän) Animation Magic:in ja etelä-korealaisen AKOM:in toimesta 22 minuuttia animoituja välinäytöksiä.

Projekti lakkautettiin toukokuussa 1998, sillä 90-luvun loppupuolelle mentäessä seikkailupelien suosio oli hiipumassa ja Blizzard ei enää uskonut peliinsä. Firma halusi julkaista vain ehdottoman huipputason pelejä eikä ollut laatuun tyytyväinen.

Yllättäen heti artikkelin luettuani, ja nyt 18 vuoden jälkeen perjantaina 9.9.2016 peli vuoti julkisuuteen! Peli on viimeistelemätön, mutta lähellä valmista.



Alkuperäinen download otettiin pois, mutta täältä löytyy toinen versio:

http://www.mediafire.com/download/gfdan9gqz5xfyg8/Warcraft+Adventures+-+Lord+of+the+CLans.rar

En normaalisti jaa blogissa "abandonware"-pelilinkkejä, mutta tässä on kyseessä poikkeuksellinen ja pelihistoriallisesti merkittävä tapaus. Ja koska kyseessä on peli jota ei koskaan julkaistu, on tämä ainoa tapa päästä peliä koskaan pelaamaan. Eikä se ole keneltäkään pois.

Päinvastoin, tämähän vain herättää lisää kiinnostusta kyseiseen pelimaailmaan ja ihmisiä tutustumaan aiheeseen. Itsekin kiinnostuin nyt ensi kertaa WarCraft-pelistä, sillä 2D-pelit ja seikkailut ovat yleisesti ottaen eniten mieleeni.


Mainos Sierran 1997–98 katalogissa. Huomaa myös pelin kotelon vaihtoehtoinen kansitaide.

Bugeja voi toki esiintyä. Ja pelin toimintaan saattamiseksi saattaa tarvita kikkailua moderneilla käyttöjärjestelmillä ja laitteistoilla. Tässä ohjeita tiedostojen muokkaamiseen, jotta pelisession pystyy tallentamaan uusilla laitteilla:

----------
Versio 16.02.98
Windows XP: Toimii suoraan.
Windows Vista:
- Avaa ".exe"-tiedoston ominaisuudet, aseta yhteensopivuusmoodiksi Windows XP, tallenna ja suorita peli.
Windows 7 ja ehkä 8, 10:
- Avaa ".exe"-tiedoston ominaisuudet, aseta yhteensopivuusmoodiksi Windows 2000, tallenna ja suorita peli.

Vaihda hakemistoksi SAVES tiedostoissa "BOOK.ini" ja "debug.ini".
Edellisiin tiedostoihin voidaan vaihtaa myös aloitussivu: vaihda kohdassa "Debug=0" joko arvo 0 tai 1 (kahteen tiedostoon).
----------



Luonnoskuvituksia ja hahmoja.

Linkkejä:

Pelin cinematic-välianimaatiot YouTubessa.

Keskustelua: NeoGaf.

Keskustelua: Reddit.

Pelin muinainen nettisivusto ja lakkautusilmoitus.

[Kiitokset teknisistä tiedoista ja linkeistä K.g. O., lehtimainoskuvasta Anatoly Shashkin, Sierran mainoksesta Rudy ja luonnoskuvista RiotPixels sekä www.unseen64.net]

2016, 22. heinäkuuta   Teenage Mutant Hero Turtles II: The Arcade Game                          (NES, 1990) – kolikkopelin kilpparit

Nintendo Entertainment System:
TEENAGE MUTANT HERO TURTLES II: THE ARCADE GAME (Nintendo, 1990).
Vuokravideopeli (Yapon – R-kioski, 1991/11)
Valmistusmaa: Japani.
Videopelin tuotekoodi: NES-89-SCN.
Genre: Beat'em Up/toiminta/kolikkopelikäännös.
Peli englanninkielinen, kansipaperin tekstit suomeksi.


Teini-ikäisten mutanttisankarikilpikonnien toinen 8-bittinen Nintendo-peli julkaistiin R-kioskilla vuokrattavaksi marraskuussa 1991. Peli perustuu pelihallien kolikkopeliin vuodelta 1989.

En alkuun pitänyt tästä pelistä juurikaan, sillä vaikka ensimmäisessä Konamin kilpparipelissä oli omat vakavat ongelmansa erityisesti tuskastuttavasta vaikeustasosta johtuen, sen tasohyppelymäisempi tyyli oli tutumpi ja enemmän mieleeni. Ja sen tietokoneversio oli ensimmäinen peli jonka 286 PC:lle omistin, joten sillä on erityinen paikka muistoissani.

Mutta kummasti olen koko ajan ruvennut pitämään tästä itsenäisestä mätkintäjatko-osasta enemmän ja enemmän. Tutut rakkaat hahmot toki vaikuttavat asiaan ja aivot varmaankin pikku hiljaa turtuvat virtuaalisessakin mättämisessä. Toistoa on välillä vähän liikaakin, mutta maisemat sentään vaihtuvat. Tämä peli on parasta ja hauskinta kaksinpelinä kaverin kanssa. Mukavaa onkin, että kuten Chip'n Dalessa, tässäkin tehdään yhteistyötä. Alkuperäistä kolikkopeliä pystyi pelaamaan jopa neljä henkilöä yhtä aikaa.

Tämä oli yksi eniten hakemistani Nintendon vuokrapeleistä pitkän aikaa kun Turtle-kuume valtasi minut vuosi sitten uudelleen kuin lapsuuden kesinä konsanaan – neljännesvuosisadan jälkeen. Huh, kuulostanpa vanhalta kun asian noin ilmaisee...

Peli tuli vastaan aina joko liian kalliilla tai huonossa kunnossa. Lopulta maksoin enemmän kuin kappaleesta johon aiemmin rahkeet eivät mukamas revinneet, mutta sainpahan vihdoin haaviini hyväkuntoisen yksilön vuokraoikeustarroineen. (Kiitos AP!)



Kuten aiemminkin blogin Nintendo-vuokrapeleistä puhuttaessa on ollut juttua, herra Zilverin asiasta huomautettua, tässäkin suomalainen vuokrakansi on poimittu amerikkalaisesta versiosta, sillä logona koristaa Teenage Mutant Ninja Turtles II, eikä sankarikilpikonnat. Ensimmäisessä osassa sentään luki "Hero". Ja pelikasetissa lukee kakkosessakin toki "Hero", sillä kyseessä on Skandi-julkaisu.

Hämäriä julkaisukuvioita

Kolikkopeliin verrattuna NES-pelissä on kaksi uutta kenttää (ensimmäinen osa Scene 3:sta ja Scene 6 kokonaisuudessaan), joissa on uusia vihulaisia ja jopa kaksi uutta pomotaistelua. Nämä uudet kentät puuttuvat tietokoneversioista. Pelissä nähdään jopa aivo-otus Krang, joka ensimmäisessä Konamin pelissä sivuutettiin tyystin. Ymmärtääkseni ensimmäinen peli itsessään perustuikin alunperin sarjakuviin, missä tämä toinen osa ammensi jo TV-animaation hahmoista. Ensimmäisen pelin markkinointimateriaali, kuten logo, oli kuitenkin jo animaatiosarjaan perustuva.

Japanissa kakkososa julkaistiin pelkällä Teenage Mutant Ninja Turtles -nimellä, koska ensimmäisellä Turtle-pelillä oli eri japaninkielinen nimi: Geki Kame Ninja Den (激亀忍者伝 - "Radikaalisten ninjakilpikonnien legenda").


Pelin vihollisia manuaalin kuvituksin.




"Heroes in a half shell – Turtle power!"



PS 29.7.2016. Lisätty muutama mielenkiintoinen juttu ekaan Turtles-pelipostaukseen.

PPS. Minulla on myynnissä Turtles II ja muita NES-pelikasetteja. NES-konsolikin on myynnissä (tulossa).

PPPS. Parempi skannaus pelikannesta tulossa. Tehty.

PPPPS. Turtles ]|[ julkaistiin edellä nähdyllä kannella vain jenkeissä. Tässä faniversioni siitä, miltä peli olisi voinut Konamin klassisessa hopeakantisessa sarjassa Euro-julkaisuna näyttää.

MUUTA:

Muut Turtles-retropelit listasin aiemmassa postauksessa.

Ensimmäisen Turtles-videokasetin arvostelu täällä.

Kiitos joistakin julkaisutiedoista Wikipedia.

2016, 20. heinäkuuta   Konseptitaiteilija Peter Chan

Grim Fandangon etsausmaista tyylikästä konseptitaidetta.

Tällä kertaa klassikkopelien taiteilijoista esittelyvuorossa Peter Chan. Hän on tehnyt taidetta ja konseptisuunnitteluja mm. LucasArts:in ikivihreisiin kulta-ajan seikkailuklassikoihin Monkey Island 2: LeChuck's Revenge (1992), Day of the Tentacle (1993), Sam & Max Hit the Road (1993), Full Throttle (1994), The Dig (1995) ja Grim Fandango (1998). Uudemmista töistä mainittakoon, että hän on tehnyt visuaalista suunnittelua mm. animaatioihin Monsters University (2013), Rio (2011) ja Rio 2 (2014), sekä storyboard-kuvituksia mm. elokuviin Harry Potter ja viisasten kivi (2004) ja Star Wars: Episode One - The Phantom Menace (1999).

Jos joku peli on nostalgisista nostalgisin, niin se on Monkey Island 2: LeChuck's Revenge vuodelta 1992. On suurta nautintoa ja valtava etuoikeus olla saapunut 2010-luvulle ja nähdä alkuperäisen legendaarisen pelin konseptipiirustuksia ja -maalauksia ja vertailla niitä nykytekniikalla keskenään.



Henkeäsalpaavan hieno lyijykynäpiirros LeChuckin linnakkeen luolasta ja lopullinen konseptimaalaus, joka skannattiin itse pelin taustaksi. Skannauksia jouduttiin toki vielä jälkityöstämään ja pikseleitä nysväämään. Huomaa myös värillisessä maalauksessa faniviitteenä kallon otsassa tunnistettava LucasArts-logo, jota ei enää lopullisessa pelikuvassa juuri tunnista – sen ollessa lähinnä enää viitteellinen.



Naamiaiskaupan konseptimaalaus. Tässä tekijöinä Sean Turner ja Peter Chan.


Kuvakaappaus varsinaisesta pelistä panoramaana.

Phatt-saaren naamiaiskauppaan on faneille hauskana yksityiskohtana piilotettu tutut Steve Purcellin luomat anarkistiset Sam & Max -eläinsalapoliisihahmot, joiden oma seikkailupeli julkaistiin vuotta myöhemmin. Konseptimaalauksessa kyseisessä kohdassa tilalla on pellekostyymit, joten tämä hauska "fanipalvelu" on ilmeisesti keksitty vasta pikselien piirtämisvaiheessa.

MI2:n eri versioista mainittakoon, että PC:lle julkaistiin 256-värinen ja Amigalle 32-värinen versio. Amiga 500:n 32-värinen paletti jaksaa aina ihailuttaa. On hämmästyttävää, kuinka 32:lla värillä saatiin lähes vastaava vaikutelma kuin kahdeksankertaisella määrällä, kuten oheisesta esimerkistä voi todeta. Vanhan raudan rajoitteet, kuten tässä rajatumman paletin hyödyntäminen, on toki vaatinut myös ammattitaitoa. Tämä Phatt-saaren satama on pelin suosikkipaikkojani ja senkin alkuperäismaalaus on Chanin käsialaa. (Nykyään muuten tästä keskiaikaisesta satamapaikasta tulee mieleen Game of Thrones:in venetsiamainen markkinoita kuhiseva merikaupunki Braavos.)

Voi kunpa Monkey Island 2 Special Editionissa olisi käytetty taustoina näitä Chanin ja kumppaneiden alkuperäisiä upeita väritöitä... En nimittäin pitänyt yhtään remasteroinnin kokonaan uudelleen kehitetystä muokatusta tyylistä. Sentään SE:ssä pystyi vaihtamaan lennossa alkuperäiseen tuttuun pikseliulkoasuun.


Day of the Tentaclen Star Wars -pastissikansi luonnoksineen, jota käytettiin ainakin LucasArtsin The Adventurer -lehden #5 (syksy 1992) kantena.

Day of the Tentacle Remastered sen sijaan hoidettiin lähes täydellisesti. Joskin siinäkin olisi voitu käyttää taustoina suoraan alkuperäisiä jo olemassa olevia konseptimaalauksia rosoisine röpöläisine kädenjälkineen. Mutta lonkeroseikkailun tapauksessa tyyli ja ulkoasu animaatioineen on kuitenkin täysin yhtenäinen alkuperäisen vuoden 1993 klassikon kanssa. Vain resoluutio on päivitetty 320x200:sta ja 256 väristä teräväpiirtoiseksi, joten olin pelin uudelleen lämmittelyyn äärimmäisen tyytyväinen.


Lisää tunnelmallista Grim Fandangon konseptitaidetta art deco ja film noir -tyyliin.


Grim Fandangon alun markkinamaisema on jostain syystä jäänyt minulle erityisen nostalgisena seikkailupelien paikkana mieleen. Kaipa se muistuttaa syksyisistä oikean maailman tori-illoista jolloin peliä aikoinaan pelasin, ja fakta ja pelimaailman fiktio yhdistyivät miellyttäväksi virtuaalimuistoksi. Vieressä Chanin konseptikuva ja pelin varsinainen 3D-ilmentymä.



PS. Monkey Island 2 -pelin kotelon kansitaiteet maalasi Steve Purcell, mutta hänestä kuulette lisää ensi kerralla...

2016, 3. toukokuuta   The Art of the Dragonlance Saga -taidekirja (1987)

The Art of the Dragonlance Saga -taidekirja sisältää maalauksia, piirustuksia ja luonnoksia Dragonlance-fantasimaailmasta. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1987. Toisen painoksen kannessa on pohjana sama Keith Parkinsonin akryyli- & öljyvärimaalaus Dragons of Desolation (1987), mutta graafinen ilme on uudistettu.

Kirjan maalaukset ovat tunnettujen huippu-fantasiakuvittajien kädenjälkeä: Clyde Caldwell, Larry Elmore, Jeff Easley ja jo mainittu Keith Parkinson. Piirustuksia esiintyy muiltakin tekijöiltä.


Luonnos Jeff Easlyn oranssin utuisen taistelulliseen öljyvärimaalaukseen "The Siege of Kalaman", joka esiintyi alunperin taidekalenterissa "1987 Dragonlance Calendar" ja sittemmin kantena SSI:n tietokonepeliin War of the Lance (Apple ][ 1989, PC & C64 1990).

Klassikkotietokonepeleihin liittyvät taidekirjat ovat harvassa. Vaikka tämäkään ei suoraan liity tietokonepeleihin, kirja on aarreaitta retropeli- ja Advanced Dungeons & Dragons -harrastajalle, sillä osaa näistä samoista maalauksista käytettiin myös mm. SSI:n julkaisemien 1980-luvun ja 90-luvun alun kultaboksien ja muiden pelikoteloiden kansitaiteina. Kirjan parasta ja mielenkiintoisinta antia itselleni ovatkin lyijykynä- ja mustekynäluonnokset näihin erityisen tuttuihin pelikansitaiteisiin, joita löytyy muutama.

Esimerkiksi kannen lentävä linnoitus -maalausta käytettiin AD&D Champions of Krynn (1990) -pelin kantena. Kyseinen taide tuli jopa julisteena pelin mukana.

Muutkin maalaukset ja kuvitukset ovat taattua laatua. Se mikä minua kirjan töissä erityisesti viehättää on se, että monet töistä ovat aiheeltaan "autenttisia", liikkeeltään dynaamisia eivätkä liian "makeita", joka fantasiassa usein vaarana piilee. Poseeraus- ja lihasten pullistelukuvista en ole koskaan piitannut (vaikka sellaisissakin voidaan joskus onnistua). Raja fantastisten fantasia-ideoiden toteutuksen tyylikkyyden, elävyyden, uskottavuuden ja kirpeäkarkkisen prameuden välillä on toisinaan häilyvä ja hienovarainen. Toki poseerauskuviakin esiintyy, joiden jäykkyysaste vaihtelee.

Pelikansien ulkopuolelta erityisen vaikutuksen teki Keith Parkinsonin talvinen "What do yo mean, we're lost?" (1988) -akryylimaalaus, joka on yksi hienoimmista kirjan töistä. Siinä drakolaiset ovat eksyneet lumiseen metsäaukeaan. Lumen kylmyyden voi aistia, puiden kaarnaa voisi koskettaa ja hennon jäätyneen utuinen tausta terävine kuusineen luo hennolla, mutta varmalla otteella avaruutta ja tilaa. Teoksesta muistuu mieleen 1800-luvun venäläisten maalaajamestarien lumisille aroille sijoittuvat työt.

Kirjan väripainatus on parempi kuin oheisessa nettikuva-esimerkissä. Lumen sinertävät ja paikoin haalean violettiin punertaen vivahtavat sävyt luovat tuon kylmän vaikutelman parhaiten. Vaikka sitähän ei tiedäkään, miltä alkuperäisen työn värit luonnossa näyttävät. Värithän vaihtelevat aina olosuhteista, painotekniikasta ja esitystavasta riippuen. Dungeons & Dragons -alkuperäismaalauksia kun joskus pääsisikin näkemään.

2016, 30. huhtikuuta   Pelien kansitaiteilija Michael Winterbauer

Yhdysvaltalainen pelien kansitaiteilija Michael Winterbauer otti minuun hiljan yhteyttä. Michael on piirtänyt ja maalannut mm. tutut kannet peleihin Might & Magic: Clouds of Xeen (PC), Wing Commander (SNES-versio), Solstice (NES), Power Blade (NES), They Keys to Maramon (PC, C64, Amiga). They Keys to Maramon muuten sijoittuu samaan universumiin kuin The Magic Candle -roolipelisarja.

Michael tuntui mukavalta mieheltä jutteluissamme. Hän kertoi PDF-kirjasta (koko 86 megatavua), jota hän jakaa ilmaiseksi sivustollaan. Se sisältää hänen tekemiään pelien kansikuvituksia, -työvaiheita ja -luonnoksia 1980-luvulta alkaen nykypäivään: http://www.winterbauerarts.com/ClassicGameCovers.html

Winterbauer on tehnyt myös elokuvajulisteita ja VHS-videokansia. Huomioni kiinnitti Blade Runner -akryyli- & öljyvärimaalaus sivulla 71, jonka taiteilija teki omaan käyttöön vuonna 1991.

Tällaisia julkaisuja toivoisi näkevän lisää klassisten pelien taiteilijoilta! Kulttuurityötä.

2016, 30. huhtikuuta   Hauskaa vappua!

Hauskaa vappua ja kiitos kaikille lukijoille blogin ensimmäisestä vuodesta! <:)

PS. Uskomaton juttu, huomasin juuri. PC:n The Secret of Monkey Islandin EGA-versio (16 värinen) vie 2,64 megatavua ja VGA-versio (256 värinen) 4,32 megaa. Eli hämmästyttävän pieni ero koossa. Sillä graafisessa ilmeessä on huomattava ero, kuten voit edellisistä linkeistä verrata.


Kiitos Infocomin vuoden 1985 mainoskuvasta The Dot Eaters.

2016, 29. huhtikuuta   Uusimpia NES-hankintoja

The Battle of Olympus

Swords and Serpents

Wizards & Warriors

The Legend of Zelda

Star Wars

Mega Man

The Simpsons: Bart vs. the Space Mutants

Super Mario Bros. 3

Vapun kunniaksi tässä valokuvia viimeisimmistä NES-hankinnoistani. Museon teemaan erityisesti sopien fantasiaroolipelejä ja lisäksi klassikko-tasopompintaa. Joskin stormtrooperin vahtima Star Wars saapui jo viime jouluna, mutta laitetaanpa siitäkin kuva tänne. Hankala ja raivostuttavan haastava peli. Ensimmäisen R2D2:n etsimiskentän musiikki on piirtynyt mieleen.

Keräilyperiaatteeni on, jos kansipaperia ei ole taitettu, sitä ei taiteta. Zelda saa siis pysyä aanelosena. Täällä kansien skannaukset.

Nintendon vuokrapelejä on haussa – tarjoa mitä löytyy.

---

Vanhempia postauksia	Uudempia postauksia

Voit jättää tästä kommentin (voit myös lähettää sähköpostia). Voit myös halutessasi muokata vanhaa kommenttiasi (tai poistaa sen) tätä kautta ilmoittamalla. Nimi: (pakollinen) E-mail: (pakollinen)  Huom. sähköpostisi ei tule näkyville. Don't write anything here: Kotisivu: Otsikko / postaus jota kommentoit: Kirjoita kommenttisi: