Pelihistorian hämäristä lohikäärmeluolista Karibian luurankomerirosvojen merille, aina Marsin pyramideihin...
Tämä blogi on suomenkielistä jatkumoa sivustolle.
Käsiteltävänä on tietokonepelejä, videopelejä ja muita retropeliaiheita –
keräilijän ja vanhojen pelien taiteen arvostajan, mutta myös pelajaan näkökulmasta.
Tässä Synchronic Web Fantasiaseikkailut 2.0 -pelimuseosta piirretty kuvitusnäkemys. Se näyttää oikeaan pelihuoneeseen nähden alastomalta, mutta päätarkoituksena olikin perspektiivin harjoittelu :).
Voit bongata kuvasta mm. Super Marion, Narkoosi-kissan, Pilvimiehen, Bubble Bobblen Bubin, Sonicin elokuvahahmoilmentymän, Aku Ankan, Hermanni-apinan, Vieteri-Jaakon fetsin, Mikki Hiiren ja Mechagodzillan. Sekä Afrikan Tähti -lautapelin uudemman painoksen kartan (1951-vuoden alkuperäispainoksen logo näyttää erilaiselta ja nimikin on Kadonnut Afrikan Tähti).
Luonnos.
Game of Thronesin 17.7. alkavan uuden 7. kauden kunniaksi jaan tässä unohdetun seikkailupeliklassikon 30 vuoden takaa – Sierran Quest of Thrones (1987)!
Suora YouTube-linkki: https://www.youtube.com/watch?v=fvBigVCnWL4
Video on uusi. Julkaisin Quest of Thrones -kuvia alunperin vuoden 2015 aprillipilana; tässä koko alkuperäinen stoori.
PS. Tässä vielä bonuksena kuvia C64-versiosta:
Valkoinen kulkija (White Walker) - PC EGA -versio:
Ja kuvia Macintosh-versiosta:
EDIT 15.4.2019 Daenrys Macintosh-kuva lisätty.
EDIT 23.4.2019 Valkoinen kulkija AGI- ja Macintosh-kuvat lisätty.
Tässä blogissa on arvosteltu ja muisteltu yksittäisiä 8-bittisen Nintendon vuokravideopelejä jo pitkään. Nyt olen vuosien työn tuloksena koostanut kuvallisen listan kaikista Yapon / Mon Pote Media Oy:n Suomessa julkaisemista 8-bittisen Nintendon vuokrapeleistä. Mon Pote Media oli elokuvatuottaja Markus Selinin firma ja se myös myi Nintendon pelejä. Yapon-yhtiön alkuperä taas on Ruotsissa.
Mm. R-kioski vuokrasi NES-pelejä vuodesta 1989 lähtien jonnekin 1990-luvun vuosille saakka (tätä tietoa saa tarkentaa). Pelejä oli saatavilla joistakin muistakin vuokraamoista. Vuokrapelit julkaistiin VHS-tyyppisissä isokoppaisissa omissa koteloissaan kansipaperin kanssa ja sisällä oli pidikkeet moduulikasetille. Vuorokauden vuokraushinta oli 20 markasta 35 markkaan.
Vuokrapelien kansista on kolmea eri graafista tyyliä:
Black Box/Gray Box (Yapon-logo)
Yapon-logo kannessa
kehysten taustalla vinottaiset eri väriset Nintendo-logot eri taustavärein
Virallisen vuokrapelikasetin kylkeen oli liimattu Yapon-tarra. Näitä tarroja näkee sekä englannin- että ruotsinkielisinä versioina:
AUTHORIZED RENTAL CASSETTE #xxxxxx YAPON (tai: RENTAL CASSETTE #xxxxxx YAPON)
AVGIFT FÖR UTHYRNING BETALD #xxxxxx YAPON.
Joskus R-kioskin VIP Video -klubin tarrakin on kotelossa ja/tai kasetissa.
Vuokrapelien mukana kulki ohjeetkin, mutta ne harvemmin pitkään vuokratessa säilyivät.
Ohjeiden hävittämisestä oli toisinaan kotelon sisäpuolelle tussilla kirjoitettuja sakko-ukaaseja.
Nuo summat eivät kuitenkaan päätä huimanneet; vain 20 markkaakin
oli joissain tapauksissa sakon suuruudeksi mainittu.
(Fiksuinta olisi ollut liimata tai laminoida tyyliin A5-ohjelappu kotelon sisäpuolelle,
kuten esim. Ruotsi-julkaisuissa useammin näkee.)
Vuokraamon hyllyyn jäänyt muovinen valkoinen "vuokraläpäke" johon oli painettu pelin nimi kohokirjaimin, on jopa joissakin tapauksissa säilynyt matkassa mukana. Vuokratessa tämä läppä jäi aikoinaan vuokraamoon ja toimi kätevänä muistutuksena eli osoitti kyseisen pelin olevan sillä hetkellä jolla kulla vuokrattavana.
Julkaisulistasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman täydellinen. Tällä hetkellä on tiedossa 170 varmennettua julkaisua. Jos sinulla on kokoelmissa tai tiedät listasta puuttuvia nimikkeitä, niin laittaisitko sähköpostia, kiitos.
Kiitos alkuun pääsemisessä perus-julkaisulistoista ja tiedoista NES-Retromaailma: NES vuokrapelit -viestiketju.
Osa kuvista on Fantasiaseikkailut-pelimuseon kokoelmasta ja videolehdistä skannattuja. Kiitos muista kuvista
ja tiedoista Huuto.netin myyjät, NESretron käyttäjät, Poromagia, Heechee, piirone1, Mortti^, Jimmy, Timo Laine.
Suuret kiitokset kaikille avusta ja myymistänne peleistä Fantasiaseikkailut-museoon!
PS. Jimmyn huomiosta, mainittakoon kompletistisena kuriositeettina, että lisäksi vuokraamoihin toimitettiin näytekansia, joissa oli hopeisella tekstillä vinottain kauttaaltaan koko kansipaperin ja sen kansikuvan yli painettu "NÄYTENÄYTE"-teksti. Vuokravideokasettipuolella näytekannet ovat erittäin tavallisia (näissä tosin armollisesti näyte-teksti oli yleensä vain takakannessa), mutta NES-vuokrapeleissä niitä on tullut harvoin vastaan. Näiden keräilyllinen arvo tai arvottomuus on kuitenkin katsojan silmässä eikä näistä ole tällä sivulla erillistä listaa. Mainittaakoon muutamana näytekantena Double Dragon II, Knight Rider, Super Mario Bros. (pinkki versio).
Toisena kuriositeetti-aiheena tässä peli-variantit, jotka julkaistiin useammalla kuin yhdellä kansitaiteella:
- Puzznic (geneerinen palikkakansi ja toisessa sarjakuva-hahmot. Molemmat graafisesti vinot Nintendo-logot -tyyliä)
- Super Mario Bros. (Black Box ja toisessa vinot Nintendo-logot: "pink box")
- Super Mario Bros. 2 (Yapon-logo ja toisessa vinot Nintendo-logot)
Kategoriat:
Black Box & Grey Box
Action - Fighting
Action - Shooting
Adventure and role-playing games
Platform - Cartoon characters
Platform - Horror/Sci-Fi/movie theme
Puzzle, strategy & skills
Racing
Simulation
Space shooters
Sports
Not released
Lopussa aakkosellinen lista ja lista epävarmoista julkaisuista.
Black Box & Grey Box:
Action - Fighting:
Action - Shooting:
Adventure and role-playing games:
Platform - Cartoon characters:
Platform - Horror/Sci-Fi/movie Theme:
Puzzle, strategy & skills:
Racing:
Simulation:
Space shooters:
Sports:
Ei julkaistu (vain kansipaperi ja ohjeet olemassa):
Suomi Yapon NES-vuokrapelit – aakkosellinen lista julkaisusarjoittain
Lista epävarmoista NES Yapon-vuokrapelijulkaisuista Suomessa
Ottaisitko yhteyttä jos:
MUUTA:
Sivuhuomiona Mon Pote Media julkaisi myös Odeon Home Videon elokuvia vuokravideokaseteilla 1980-luvulla.
Nintendo Entertainment System:
ORIGINAL MARIO BROS. (Nintendo, 1985). Vuokravideopeli (Yapon – R-kioski, 1989)
Valmistusmaa: Japani.
Videopelin tuotekoodi: NES-MA-EEC.
Genre: arcade/yhden ruudun tasohyppely.
Peli englanninkielinen, kansipaperin tekstit suomeksi.
Super Mario lienee tunnetuimpia videopelihahmoja Pacmanin ohella.
Marion kehitti Shigeru Miyamoto.
Hahmo sai alkunsa Donkey Kong arcade-kolikkopelissä vuonna 1981, tuolloin vielä "Jumpman"-nimellä.
Pelin menestyksen ansiosta tehtiin jatkona Donkey Kong Jr. (1982) ja Donkey Kong 3 (1983).
Mario esiintyi Juniorissa, mutta ei kolmannessa osassa.
Ensimmäinen oma Mario-arkaadipelinsä oli Mario Bros. (1983) ja siinä esiteltiin myös Marion veli Luigi.
Arcade-pelikoneversiosta käännetty 8-bittisen Nintendon eli NES-versio julkaistiin vuonna 1985.
Suomessa vuokralla peli tunnettiin nimellä Original Mario Bros. (1989)
ja "putki-Marioksikin" peliä tituulerataan.
Peli julkaistiin myös monille muille laitteille, kuten
Commodore 64, Amstrad CPC, Apple ][, Atari 2600, Atari 5200, Atari 7800 ja ZX Spectrum.
Alkuperäisen arcade-kabinettipelin pelisuunnitteluun kaksinpelimoodeineen saatiin
vaikutteita Joust-videopelistä (1982), joka tulikin mieleen kun ensi kertaa pelin päälle laitoin.
(Joust oli minulle alunperin tuttu PC:llä VGA-faniversion kautta 90-luvulla.)
Pelimekaanisesti Mario Bros.:issa vain juostaan ja pompitaan.
Näkyvillä on koko ajan sama ruutu. Vastukset ja bonukset vaihtuvat.
Jos tämä originaali on jäänyt aikoinaan väliin, kuten minultakin, varmaan moni Super Mario Bros.:in kasvatti hyppää ensi kertaa peliä kokeillessaan kilpikonnien päälle ylhäältä käsin. Tässä pelissä Mario kuitenkin kuolee jos osuu kilpikonnaan jota ei ole tainnutettu.
Alkuun Marion (ja kaksinpelissä lisäksi Luigin) tulee lyödä kädellään yläpuolellaan olevia tasoja saadakseen napattua niitä pitkin liikkuvia Shellcreeper-kilpikonnia. Tasot joustavat ja kun Mario lyö tasoa kilpikonnan sattuessa kohdalle, kilpikonna lentää selälleen ja pyörtyy hetkeksi. Tämän aikana Marion tulee keretä äkkiä hyppäämään kyseiselle tasolle ja työntää kilpikonna pois. Putkista tulee tällöin kolikkoja jotka tulee kerätä.
Pelissä on lisäksi kolme muuta vihollistyyppiä.
Sidestepper-rapu tarvitsee kaksi osumaa kääntyäkseen ja taintuakseen.
Fighter Fly -tulikärpänen liikkuu hyppien ja sen saa käännettyä
vain silloin kun se koskettaa tasoa. Slipice-jäädyttäjä muuntaa
tason liukkaaksi jääksi ja se kuolee yhdestä osumasta, eikä käänny ympäri.
Alhaalla keskellä on POW-"jytäpommi", johon pomppaamalla kaikki ruudulla
olevat vastukset taintuvat yhdellä kertaa.
Tätä arvokasta apuvälinettä tulee käyttää harkiten oikeassa tilanteessa,
sillä se on käytettävissä vain kolme kertaa.
Yhdelle tai kahdelle pelaajalle on kaksi erilaista pelimoodia. On myös bonus-kenttiä. Näille varhaisille arcade-peleille tyypillisesti Mariolla ja Luigilla on heikko kitka – he liukuvat kuin jäällä eli reaktioaika on tahmainen. Tämä muistuttaa vaikkapa Luigin liikkumista japanilaisessa Super Mario Bros. 2:ssa eli eurooppalaisittain Super Mario The Lost Levelsissä.
Vaikeusaste arvatenkin nousee koko ajan. Esimerkiksi "pyörremyrsky" ja liikkuva tulipallo ilmestyvät vaikeuttamaan vapaata kulkua. B-pelissä nämä tulevat heti alkuun.
Kerrottakoon pieni anekdootti tähän vuokrapeliin liittyen.
Nimittäin omistin peliä kaksin kappalein ja jonkin aikaa luulin, että
kansipaperista oli kaksi eri versiota hyvin pienin eroavaisuuksin.
Meitä keräilijöitähän tällaiset variantit aina kiehtovat.
Joka tapauksessa, huomasin että Yapon-logon o-kirjaimen neliö on toisessa paperissa
punainen ja toisessa keltainen.
Paljastui kuitenkin tarkkasilmäisten retroharrastajien silmissä, että toinen kappale oli vain haalistunut auringossa juuri kyseisestä kohtaa. Kellertymä oli vain niin tasainen ja nätti tietyssä kohtaa, että tämä ei tullut mieleeni, vaikka auringossa haalistuneita kansipapereita usein vastaan tuleekin. (Yleensä kansipaperit ovat haalistuneet tasaisesti kauttaaltaan; joko kannesta tai sivusta.) Tämä haalistuma paljastui ja varmistui sillä, että Marion punaisessa haalarissa näkyi myös pieni kellertynyt alue. Lisäksi tämän havainnon myötä on nyt helppo havaita, että alkuperäinen violetti taustaväri on muuttunut harmaaksi alaosasta kauttaaltaan. (Paperissa oli myös pientä vesivahinkoa.)
Mario Bros.:in lisäksi Mario esiintyi muissakin "black box"-sarjan peleissä
kuten Pinball (1986 Euroopassa) ja Wrecking Crew (1987 Euroopassa).
En tästä alkuperäisestä Mario Bros.:ista pelillisesti ole kovin innoissani, mutta kaksinpelinä se on ihan hauska ja sitä voi joskus hetken kaverin kanssa kokeilla, ja siinä sen sanoisinkin olevan parhaimmillaan. Peli ei ole huono, mutta pelimekaniikaltaan edellä mainittu toinen varhainen arkaadipeli Joust on paljon pelattavampi ja koukuttavampi.
PS. Mario Bros.:in jatko-osa ja varmaankin kaikkien aikojen tunnetuin videopeli Super Mario Bros. julkaistiin Famicomille Japanissa vuonna 1985 ja Nintendo Entertainment Systemille Yhdysvalloissa 1985 ja Euroopassa 1987. Suomi-vuokrapelinä se ilmestyi 1989 R-kioskilta vuokrattavaksi mustakoteloisena ja sittemmin pinkissä boksissa. Täällä Super Mario Bros.:in arvostelu.
lukijaa (alkaen 3.10.2015)
| 2020, 18. helmikuuta Fantasiaseikkailut-pelihuoneen piirros |
Tässä Synchronic Web Fantasiaseikkailut 2.0 -pelimuseosta piirretty kuvitusnäkemys. Se näyttää oikeaan pelihuoneeseen nähden alastomalta, mutta päätarkoituksena olikin perspektiivin harjoittelu :).
Voit bongata kuvasta mm. Super Marion, Narkoosi-kissan, Pilvimiehen, Bubble Bobblen Bubin, Sonicin elokuvahahmoilmentymän, Aku Ankan, Hermanni-apinan, Vieteri-Jaakon fetsin, Mikki Hiiren ja Mechagodzillan. Sekä Afrikan Tähti -lautapelin uudemman painoksen kartan (1951-vuoden alkuperäispainoksen logo näyttää erilaiselta ja nimikin on Kadonnut Afrikan Tähti).
Luonnos.
|
| 2017, 14. heinäkuuta Quest of Thrones -pelivideo |
Game of Thronesin 17.7. alkavan uuden 7. kauden kunniaksi jaan tässä unohdetun seikkailupeliklassikon 30 vuoden takaa – Sierran Quest of Thrones (1987)!
Suora YouTube-linkki: https://www.youtube.com/watch?v=fvBigVCnWL4
Video on uusi. Julkaisin Quest of Thrones -kuvia alunperin vuoden 2015 aprillipilana; tässä koko alkuperäinen stoori.
PS. Tässä vielä bonuksena kuvia C64-versiosta:
Valkoinen kulkija (White Walker) - PC EGA -versio:
Ja kuvia Macintosh-versiosta:
EDIT 15.4.2019 Daenrys Macintosh-kuva lisätty.
EDIT 23.4.2019 Valkoinen kulkija AGI- ja Macintosh-kuvat lisätty.
|
|
2017, 10. helmikuuta
8-bittisen Nintendon vuokrapelit Suomessa 
|
Tässä blogissa on arvosteltu ja muisteltu yksittäisiä 8-bittisen Nintendon vuokravideopelejä jo pitkään. Nyt olen vuosien työn tuloksena koostanut kuvallisen listan kaikista Yapon / Mon Pote Media Oy:n Suomessa julkaisemista 8-bittisen Nintendon vuokrapeleistä. Mon Pote Media oli elokuvatuottaja Markus Selinin firma ja se myös myi Nintendon pelejä. Yapon-yhtiön alkuperä taas on Ruotsissa.
Mm. R-kioski vuokrasi NES-pelejä vuodesta 1989 lähtien jonnekin 1990-luvun vuosille saakka (tätä tietoa saa tarkentaa). Pelejä oli saatavilla joistakin muistakin vuokraamoista. Vuokrapelit julkaistiin VHS-tyyppisissä isokoppaisissa omissa koteloissaan kansipaperin kanssa ja sisällä oli pidikkeet moduulikasetille. Vuorokauden vuokraushinta oli 20 markasta 35 markkaan.
Vuokrapelien kansista on kolmea eri graafista tyyliä:
Virallisen vuokrapelikasetin kylkeen oli liimattu Yapon-tarra. Näitä tarroja näkee sekä englannin- että ruotsinkielisinä versioina:
Joskus R-kioskin VIP Video -klubin tarrakin on kotelossa ja/tai kasetissa.
Fantasiaseikkailut-museon pitäjän NES-keräilyhistoriaa
En itse laitetta aikoinaan omistanut, mutta kavereilla pääsin joskus pelaamaan 8-bittistä NES:iä ja myös Speden Speleistä tuttua hyppymatto-peliä Athletic World. Varsinainen retropeliharrastukseni ja pelikeräily alkoi vuonna 2001, ja myös NES tuli tuolloin hankittua. Löysin laitteen kirpparilta jopa alkuperäisessä pakkauksessaan kuin uutena. En kuitenkaan vielä tuolloin varsinaisesti innostunut konsolipeleistä, sillä olin keskittynyt tietokoneille tehtyjen seikkailu- ja roolipelien haalimiseen. Pistin noihin aikoihin videopelejä eteenpäin hankkiakseni seikkailuja tilalle.
Täällä on kerrottu tarkemmin peli- ja pelikonehistoriastani.
Postauksen alussa näemme Avaa videoruutu -lehden numero 1/1992 takakannen mainoksen,
jossa on käytetty Super Mario Bros. 2:n promootiokuvaa
– siinä Shy Guy (Snifit) houkuttelee liittymään R-kioskin Super-klubiin.
Lehti alkoi ilmestyä luultavasti 1983 R-kioskin VIP Video Clubin mainoslehtenä.
Lehden perusteella tulikin tenavana valittua videoita, joita vanhempien ja isovanhempien kanssa
käytiin vuokraamassa. Sittemmin näin 2010-luvulla lehdestä on tullut VHS:ien
lisäksi bongattua myös Nintendon vuokrapelejä joita olen
halunnut kokoelmiin.
Oma Nintendo-vuokrapelien keräilyni juontaa siis näihin katalogeihin. Mainoksella on voimaa – pitkäikäisiä ja -vaikutteisia mainoslehtiä, täytyy todeta! Kyse on myös siitä, että olen harrastanut 1980-luvun vuokravideokasetteja ja niiden keräilyä 30 vuotta ja tietokonepelien keräilyä 17 vuotta. Nintendon vuokrapelien keräämisessä yhdistyi luontaisesti ikään kuin molemmat aihepiirit.
Videokasetteihin liittyen ylläpidän Videomuseo-sivustoa blogeineen.
Loppuvuoden 2014 tienoilla pelasin emulaattorilla mm. Super Mario Bros. 3:n läpi. Pian kuitenkin totesin haluavani pelata oikealla raudalla – "the real deal". Tunnelma ja pelituntuma on tällöin autenttisimmillaan. Noihin samoihin aikoihin rupesin tutkimaan mitä kaikkia Nintendon vuokrapelejä Suomessa oli mahdettukaan aikoinaan julkaista. Olen siitä lähtien tallentanut huutokaupoista ja netistä tietoa ja kuvia. Täten pikku hiljaa keräilykärpänen puraisi ja ryhdyin ostamaan näitä ns. NES rentaleita. Ensimmäinen hommaamani peli taisi olla Bart vs. the World.
Nyt minulla alkaa olemaan suurin osa niistä peleistä, jotka olen kokoelmiini halunnut. Suosikkejani ovat mm. Bubble Bobble, Adventures of Lolo -sarja, Athletic World, Teenage Mutant Hero Turtles, Turtles II, BattleToads, Little Nemo the Dream Master ja tietenkin Super Mario Bros. ykkönen, kakkonen ja kolmonen.
Disney-peleistä mainittakoon Chip'n Dale: Rescue Rangers, DuckTales, Adventures in the Magic Kingdom ja TaleSpin. Mm. Pientä merenneitoa ja Kaunotarta ja hirviötä ei Suomessa vuokralla julkaistu.
Kotelot/kansipaperit ovat itselleni tärkeimmät artikkelit näissä. En ole fanaattinen esimerkiksi pelikasetista Yapon-tarran löytymisen suhteen, vaikka toki sellaisen löytyminen aina mieltä eniten lämmittääkin.
HUOM! Fantasiaseikkailut-pelimuseon omissa kokoelmissa on tällä hetkellä 31 kappaletta Nintendon vuokrapelejä ja 28 vuokrakantta. Haussa on Nintendon vuokrakansia ja vuokrapelejä kokoelmiin. Mm. Darkwing Duck on edelleen haussa, joten tarjotkaa jos löytyy. Pelkkä kansipaperikin/kotelo kiinnostaa. Maksan hyvin. Esim. Mega Man 5 -peliä/kantta kannattaa tarjota myös.
En itse laitetta aikoinaan omistanut, mutta kavereilla pääsin joskus pelaamaan 8-bittistä NES:iä ja myös Speden Speleistä tuttua hyppymatto-peliä Athletic World. Varsinainen retropeliharrastukseni ja pelikeräily alkoi vuonna 2001, ja myös NES tuli tuolloin hankittua. Löysin laitteen kirpparilta jopa alkuperäisessä pakkauksessaan kuin uutena. En kuitenkaan vielä tuolloin varsinaisesti innostunut konsolipeleistä, sillä olin keskittynyt tietokoneille tehtyjen seikkailu- ja roolipelien haalimiseen. Pistin noihin aikoihin videopelejä eteenpäin hankkiakseni seikkailuja tilalle.
Postauksen alussa näemme Avaa videoruutu -lehden numero 1/1992 takakannen mainoksen,
jossa on käytetty Super Mario Bros. 2:n promootiokuvaa
– siinä Shy Guy (Snifit) houkuttelee liittymään R-kioskin Super-klubiin.
Lehti alkoi ilmestyä luultavasti 1983 R-kioskin VIP Video Clubin mainoslehtenä.
Lehden perusteella tulikin tenavana valittua videoita, joita vanhempien ja isovanhempien kanssa
käytiin vuokraamassa. Sittemmin näin 2010-luvulla lehdestä on tullut VHS:ien
lisäksi bongattua myös Nintendon vuokrapelejä joita olen
halunnut kokoelmiin.Oma Nintendo-vuokrapelien keräilyni juontaa siis näihin katalogeihin. Mainoksella on voimaa – pitkäikäisiä ja -vaikutteisia mainoslehtiä, täytyy todeta! Kyse on myös siitä, että olen harrastanut 1980-luvun vuokravideokasetteja ja niiden keräilyä 30 vuotta ja tietokonepelien keräilyä 17 vuotta. Nintendon vuokrapelien keräämisessä yhdistyi luontaisesti ikään kuin molemmat aihepiirit.
Loppuvuoden 2014 tienoilla pelasin emulaattorilla mm. Super Mario Bros. 3:n läpi. Pian kuitenkin totesin haluavani pelata oikealla raudalla – "the real deal". Tunnelma ja pelituntuma on tällöin autenttisimmillaan. Noihin samoihin aikoihin rupesin tutkimaan mitä kaikkia Nintendon vuokrapelejä Suomessa oli mahdettukaan aikoinaan julkaista. Olen siitä lähtien tallentanut huutokaupoista ja netistä tietoa ja kuvia. Täten pikku hiljaa keräilykärpänen puraisi ja ryhdyin ostamaan näitä ns. NES rentaleita. Ensimmäinen hommaamani peli taisi olla Bart vs. the World.
Nyt minulla alkaa olemaan suurin osa niistä peleistä, jotka olen kokoelmiini halunnut. Suosikkejani ovat mm. Bubble Bobble, Adventures of Lolo -sarja, Athletic World, Teenage Mutant Hero Turtles, Turtles II, BattleToads, Little Nemo the Dream Master ja tietenkin Super Mario Bros. ykkönen, kakkonen ja kolmonen.
Disney-peleistä mainittakoon Chip'n Dale: Rescue Rangers, DuckTales, Adventures in the Magic Kingdom ja TaleSpin. Mm. Pientä merenneitoa ja Kaunotarta ja hirviötä ei Suomessa vuokralla julkaistu.
Kotelot/kansipaperit ovat itselleni tärkeimmät artikkelit näissä. En ole fanaattinen esimerkiksi pelikasetista Yapon-tarran löytymisen suhteen, vaikka toki sellaisen löytyminen aina mieltä eniten lämmittääkin.
HUOM! Fantasiaseikkailut-pelimuseon omissa kokoelmissa on tällä hetkellä 31 kappaletta Nintendon vuokrapelejä ja 28 vuokrakantta. Haussa on Nintendon vuokrakansia ja vuokrapelejä kokoelmiin. Mm. Darkwing Duck on edelleen haussa, joten tarjotkaa jos löytyy. Pelkkä kansipaperikin/kotelo kiinnostaa. Maksan hyvin. Esim. Mega Man 5 -peliä/kantta kannattaa tarjota myös.
Vuokrapelien mukana kulki ohjeetkin, mutta ne harvemmin pitkään vuokratessa säilyivät.
Ohjeiden hävittämisestä oli toisinaan kotelon sisäpuolelle tussilla kirjoitettuja sakko-ukaaseja.
Nuo summat eivät kuitenkaan päätä huimanneet; vain 20 markkaakin
oli joissain tapauksissa sakon suuruudeksi mainittu.
(Fiksuinta olisi ollut liimata tai laminoida tyyliin A5-ohjelappu kotelon sisäpuolelle,
kuten esim. Ruotsi-julkaisuissa useammin näkee.)Vuokraamon hyllyyn jäänyt muovinen valkoinen "vuokraläpäke" johon oli painettu pelin nimi kohokirjaimin, on jopa joissakin tapauksissa säilynyt matkassa mukana. Vuokratessa tämä läppä jäi aikoinaan vuokraamoon ja toimi kätevänä muistutuksena eli osoitti kyseisen pelin olevan sillä hetkellä jolla kulla vuokrattavana.
Julkaisulistasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman täydellinen. Tällä hetkellä on tiedossa 170 varmennettua julkaisua. Jos sinulla on kokoelmissa tai tiedät listasta puuttuvia nimikkeitä, niin laittaisitko sähköpostia, kiitos.
Suuret kiitokset kaikille avusta ja myymistänne peleistä Fantasiaseikkailut-museoon!
PS. Jimmyn huomiosta, mainittakoon kompletistisena kuriositeettina, että lisäksi vuokraamoihin toimitettiin näytekansia, joissa oli hopeisella tekstillä vinottain kauttaaltaan koko kansipaperin ja sen kansikuvan yli painettu "NÄYTENÄYTE"-teksti. Vuokravideokasettipuolella näytekannet ovat erittäin tavallisia (näissä tosin armollisesti näyte-teksti oli yleensä vain takakannessa), mutta NES-vuokrapeleissä niitä on tullut harvoin vastaan. Näiden keräilyllinen arvo tai arvottomuus on kuitenkin katsojan silmässä eikä näistä ole tällä sivulla erillistä listaa. Mainittaakoon muutamana näytekantena Double Dragon II, Knight Rider, Super Mario Bros. (pinkki versio).
Toisena kuriositeetti-aiheena tässä peli-variantit, jotka julkaistiin useammalla kuin yhdellä kansitaiteella:
- Puzznic (geneerinen palikkakansi ja toisessa sarjakuva-hahmot. Molemmat graafisesti vinot Nintendo-logot -tyyliä)
- Super Mario Bros. (Black Box ja toisessa vinot Nintendo-logot: "pink box")
- Super Mario Bros. 2 (Yapon-logo ja toisessa vinot Nintendo-logot)
Lopussa aakkosellinen lista ja lista epävarmoista julkaisuista.
Black Box & Grey Box:
Action - Fighting:
Action - Shooting:
Adventure and role-playing games:
Platform - Cartoon characters:
Platform - Horror/Sci-Fi/movie Theme:
Puzzle, strategy & skills:
Racing:
Simulation:
Space shooters:
Sports:
Ei julkaistu (vain kansipaperi ja ohjeet olemassa):
Suomi Yapon NES-vuokrapelit – aakkosellinen lista julkaisusarjoittain
|
|
|
Vinot Nintendo-logot: (only box/cover paper/instructions - unpublished) |
(moduulin etiketti: Football Game) |
Lista epävarmoista NES Yapon-vuokrapelijulkaisuista Suomessa
Ottaisitko yhteyttä jos:
|
- omistat jonkin näistä vuokrapeleistä, tai jos sinulla on kuva jostain. - tiedät varmuudella, että jokin peli julkaistiin tai ei julkaistu. - tiedät muita vuokrapelejä joita listoista puuttuu. - tai tiedät muuta informaatiota aiheesta, kiitos :). |
|
Black Box:
Yapon-logo: |
Nintendo-logos: |
Tämä postaus ja pelilistaukset kuvineen löytyvät arkistoituna sivustolta kohdassa:
Art: Nintendo 8-bit Rental Video Games in Finland
Sieltä näkyy mm. kaikki kannet mini-kuvina yhdellä silmäyksellä aakkosjärjestyksessä.
Sieltä näkyy mm. kaikki kannet mini-kuvina yhdellä silmäyksellä aakkosjärjestyksessä.
MUUTA:
1 KOMMENTTI:
Jukka Eronen – 26.2.2017 klo 9:10
Samoin kuin 80-luvun FIx-vuokravideokasettien keräilyn suhteen, vuokrapelien keräämisestä tekee mielenkiintoista mm. niiden harvinaisuus, uniikit kansi-layoutit ja suomenkieliset kannen tekstit. Ja etenkin se, että näitä vuokraversioita ei voinut aikoinaan ostaa. Kyseisiä pelejä saattoi aikoinaan ainoastaan vuokrata ja kuolaten ihailla. Vasta 90-luvun lopun ja 2000-luvun myötä entisiä vuokrakäytössä olleita pelejä pystyi alkaa ostamaan vuokraamojen poistomyynneistä, kirppareilta ja muilta harrastajilta. Mm. Anttilakin myi NES-vuokrapoistoja.
Nykyisten nettimarkkinoiden ja keräilypiirien myötä keräily on helpompaa ja tarjontaa on aika mukavasti, joskin hyvin ailahtelevasti vuokrapelien rajallisesta määrästä johtuen. Harvinaisimpien pelien esiintyvyydet ovat toki vieläkin marginaalisemmat. Hinnat vaihtelevat todella rajusti. Edullisia löytöjä voi tehdä, mutta välillä pyyntihinnat ovat nousseet pilviin joidenkin kohdalla. Esimerkiksi kun keräilijä tai pari lopettaa, vaikuttaa se myös suht' pienen harrastajapiirin markkinoihin ja välillä voi esiintyä ylitarjontaa jolloin hinnat taas laskevat. Ja aiemmin himoitut ja halutut pelit joista on taisteltu eivät yhtäkkiä kelpaakaan taas kenellekään – johonkin aikaan.
Myös vuosikymmeniksi unohtuneita vuokrapelivarastoja välillä edelleen löytyy. Itse ostin tällaisen viime syksynä. Osa peleistä on aikojen saatossa myös hävitetty ja tuhottu. Eräskin herra otti minuun hiljan yhteyttä ja kertoi pelastaneensa ison kuorman NES-vuokrapelejä roskalavalta. Mainittakoon, että joukossa oli mm. Bubble Bobble, Journey to Silius, Probotector, Megaman jne. Arvokas lasti pelastettavaksi ja poisheittäjä ei selvästikään ollut ymmärtänyt tekonsa merkitystä.
Monilla meistä kasarin ja ysärin nuorista liittyy videovuokraamoihin ja klassikkopeleihin nostalgiaa. Näiden esineiden kanssa voi ikään kuin palata ajassa taakse päin ja perustaa nyt hyllyihinsä oman "vuokraamon". Mennyt ja nykyhetki yhdistyvät luoden nostalgisen jatkumon.
Jukka Eronen – 26.2.2017 klo 9:10Samoin kuin 80-luvun FIx-vuokravideokasettien keräilyn suhteen, vuokrapelien keräämisestä tekee mielenkiintoista mm. niiden harvinaisuus, uniikit kansi-layoutit ja suomenkieliset kannen tekstit. Ja etenkin se, että näitä vuokraversioita ei voinut aikoinaan ostaa. Kyseisiä pelejä saattoi aikoinaan ainoastaan vuokrata ja kuolaten ihailla. Vasta 90-luvun lopun ja 2000-luvun myötä entisiä vuokrakäytössä olleita pelejä pystyi alkaa ostamaan vuokraamojen poistomyynneistä, kirppareilta ja muilta harrastajilta. Mm. Anttilakin myi NES-vuokrapoistoja.
Nykyisten nettimarkkinoiden ja keräilypiirien myötä keräily on helpompaa ja tarjontaa on aika mukavasti, joskin hyvin ailahtelevasti vuokrapelien rajallisesta määrästä johtuen. Harvinaisimpien pelien esiintyvyydet ovat toki vieläkin marginaalisemmat. Hinnat vaihtelevat todella rajusti. Edullisia löytöjä voi tehdä, mutta välillä pyyntihinnat ovat nousseet pilviin joidenkin kohdalla. Esimerkiksi kun keräilijä tai pari lopettaa, vaikuttaa se myös suht' pienen harrastajapiirin markkinoihin ja välillä voi esiintyä ylitarjontaa jolloin hinnat taas laskevat. Ja aiemmin himoitut ja halutut pelit joista on taisteltu eivät yhtäkkiä kelpaakaan taas kenellekään – johonkin aikaan.
Myös vuosikymmeniksi unohtuneita vuokrapelivarastoja välillä edelleen löytyy. Itse ostin tällaisen viime syksynä. Osa peleistä on aikojen saatossa myös hävitetty ja tuhottu. Eräskin herra otti minuun hiljan yhteyttä ja kertoi pelastaneensa ison kuorman NES-vuokrapelejä roskalavalta. Mainittakoon, että joukossa oli mm. Bubble Bobble, Journey to Silius, Probotector, Megaman jne. Arvokas lasti pelastettavaksi ja poisheittäjä ei selvästikään ollut ymmärtänyt tekonsa merkitystä.
Monilla meistä kasarin ja ysärin nuorista liittyy videovuokraamoihin ja klassikkopeleihin nostalgiaa. Näiden esineiden kanssa voi ikään kuin palata ajassa taakse päin ja perustaa nyt hyllyihinsä oman "vuokraamon". Mennyt ja nykyhetki yhdistyvät luoden nostalgisen jatkumon.
|
|
| 2017, 10. helmikuuta Original Mario Bros. (NES, 1985) – se alkuperäinen |
Nintendo Entertainment System:
ORIGINAL MARIO BROS. (Nintendo, 1985). Vuokravideopeli (Yapon – R-kioski, 1989)
Valmistusmaa: Japani.
Videopelin tuotekoodi: NES-MA-EEC.
Genre: arcade/yhden ruudun tasohyppely.
Peli englanninkielinen, kansipaperin tekstit suomeksi.
Takakannen teksti: "Velmut veljekset, Mario ja Luigi, pistävät hommat sekaisin.
Jännittävä ja vaativa peli, jossa kaksi pelaajaa voi ottaa mittaa toisistaan.
Sinun täytyy olla nopea, kekseliäs ja vielä nokkelampi kuin kaverisi.
Voit myös pelata yksin tietokonetta vastaan."
Super Mario lienee tunnetuimpia videopelihahmoja Pacmanin ohella.
Marion kehitti Shigeru Miyamoto.
Hahmo sai alkunsa Donkey Kong arcade-kolikkopelissä vuonna 1981, tuolloin vielä "Jumpman"-nimellä.
Pelin menestyksen ansiosta tehtiin jatkona Donkey Kong Jr. (1982) ja Donkey Kong 3 (1983).
Mario esiintyi Juniorissa, mutta ei kolmannessa osassa.
Ensimmäinen oma Mario-arkaadipelinsä oli Mario Bros. (1983) ja siinä esiteltiin myös Marion veli Luigi.
Arcade-pelikoneversiosta käännetty 8-bittisen Nintendon eli NES-versio julkaistiin vuonna 1985.
Suomessa vuokralla peli tunnettiin nimellä Original Mario Bros. (1989)
ja "putki-Marioksikin" peliä tituulerataan.
Peli julkaistiin myös monille muille laitteille, kuten
Commodore 64, Amstrad CPC, Apple ][, Atari 2600, Atari 5200, Atari 7800 ja ZX Spectrum.
Alkuperäisen arcade-kabinettipelin pelisuunnitteluun kaksinpelimoodeineen saatiin
vaikutteita Joust-videopelistä (1982), joka tulikin mieleen kun ensi kertaa pelin päälle laitoin.
(Joust oli minulle alunperin tuttu PC:llä VGA-faniversion kautta 90-luvulla.)
Pelimekaanisesti Mario Bros.:issa vain juostaan ja pompitaan.
Näkyvillä on koko ajan sama ruutu. Vastukset ja bonukset vaihtuvat.Jos tämä originaali on jäänyt aikoinaan väliin, kuten minultakin, varmaan moni Super Mario Bros.:in kasvatti hyppää ensi kertaa peliä kokeillessaan kilpikonnien päälle ylhäältä käsin. Tässä pelissä Mario kuitenkin kuolee jos osuu kilpikonnaan jota ei ole tainnutettu.
Alkuun Marion (ja kaksinpelissä lisäksi Luigin) tulee lyödä kädellään yläpuolellaan olevia tasoja saadakseen napattua niitä pitkin liikkuvia Shellcreeper-kilpikonnia. Tasot joustavat ja kun Mario lyö tasoa kilpikonnan sattuessa kohdalle, kilpikonna lentää selälleen ja pyörtyy hetkeksi. Tämän aikana Marion tulee keretä äkkiä hyppäämään kyseiselle tasolle ja työntää kilpikonna pois. Putkista tulee tällöin kolikkoja jotka tulee kerätä.
Pelissä on lisäksi kolme muuta vihollistyyppiä.
Sidestepper-rapu tarvitsee kaksi osumaa kääntyäkseen ja taintuakseen.
Fighter Fly -tulikärpänen liikkuu hyppien ja sen saa käännettyä
vain silloin kun se koskettaa tasoa. Slipice-jäädyttäjä muuntaa
tason liukkaaksi jääksi ja se kuolee yhdestä osumasta, eikä käänny ympäri.
Alhaalla keskellä on POW-"jytäpommi", johon pomppaamalla kaikki ruudulla
olevat vastukset taintuvat yhdellä kertaa.
Tätä arvokasta apuvälinettä tulee käyttää harkiten oikeassa tilanteessa,
sillä se on käytettävissä vain kolme kertaa.Yhdelle tai kahdelle pelaajalle on kaksi erilaista pelimoodia. On myös bonus-kenttiä. Näille varhaisille arcade-peleille tyypillisesti Mariolla ja Luigilla on heikko kitka – he liukuvat kuin jäällä eli reaktioaika on tahmainen. Tämä muistuttaa vaikkapa Luigin liikkumista japanilaisessa Super Mario Bros. 2:ssa eli eurooppalaisittain Super Mario The Lost Levelsissä.
Vaikeusaste arvatenkin nousee koko ajan. Esimerkiksi "pyörremyrsky" ja liikkuva tulipallo ilmestyvät vaikeuttamaan vapaata kulkua. B-pelissä nämä tulevat heti alkuun.
Kerrottakoon pieni anekdootti tähän vuokrapeliin liittyen.
Nimittäin omistin peliä kaksin kappalein ja jonkin aikaa luulin, että
kansipaperista oli kaksi eri versiota hyvin pienin eroavaisuuksin.
Meitä keräilijöitähän tällaiset variantit aina kiehtovat.
Joka tapauksessa, huomasin että Yapon-logon o-kirjaimen neliö on toisessa paperissa
punainen ja toisessa keltainen.Paljastui kuitenkin tarkkasilmäisten retroharrastajien silmissä, että toinen kappale oli vain haalistunut auringossa juuri kyseisestä kohtaa. Kellertymä oli vain niin tasainen ja nätti tietyssä kohtaa, että tämä ei tullut mieleeni, vaikka auringossa haalistuneita kansipapereita usein vastaan tuleekin. (Yleensä kansipaperit ovat haalistuneet tasaisesti kauttaaltaan; joko kannesta tai sivusta.) Tämä haalistuma paljastui ja varmistui sillä, että Marion punaisessa haalarissa näkyi myös pieni kellertynyt alue. Lisäksi tämän havainnon myötä on nyt helppo havaita, että alkuperäinen violetti taustaväri on muuttunut harmaaksi alaosasta kauttaaltaan. (Paperissa oli myös pientä vesivahinkoa.)
Mario Bros.:in lisäksi Mario esiintyi muissakin "black box"-sarjan peleissä
kuten Pinball (1986 Euroopassa) ja Wrecking Crew (1987 Euroopassa).En tästä alkuperäisestä Mario Bros.:ista pelillisesti ole kovin innoissani, mutta kaksinpelinä se on ihan hauska ja sitä voi joskus hetken kaverin kanssa kokeilla, ja siinä sen sanoisinkin olevan parhaimmillaan. Peli ei ole huono, mutta pelimekaniikaltaan edellä mainittu toinen varhainen arkaadipeli Joust on paljon pelattavampi ja koukuttavampi.
PS. Mario Bros.:in jatko-osa ja varmaankin kaikkien aikojen tunnetuin videopeli Super Mario Bros. julkaistiin Famicomille Japanissa vuonna 1985 ja Nintendo Entertainment Systemille Yhdysvalloissa 1985 ja Euroopassa 1987. Suomi-vuokrapelinä se ilmestyi 1989 R-kioskilta vuokrattavaksi mustakoteloisena ja sittemmin pinkissä boksissa. Täällä Super Mario Bros.:in arvostelu.
|
|
 Vanhempia postauksia
|
|
Voit jättää tästä kommentin (voit myös lähettää sähköpostia). Voit myös halutessasi muokata vanhaa kommenttiasi (tai poistaa sen) tätä kautta ilmoittamalla. |
lukijaa (alkaen 3.10.2015)