Month: November 2016

Music: Avalkis – The Lynx at My Home (2016)

Published on by Avalkis

cd_avalkis-the_lynxHere’s my newest song – an electric guitar ballad: “The Lynx at My Home” (2016).

This song is dedicated to my cat and all the cats I have loved in my life.

The track will be in the upcoming album Tree of Love – and Other Ballads from the Darkened Sun. Featuring f.ex. acoustic/electric guitar and piano ballads, celt and medieval inspired songs.

Here are the lyrics:

AVALKIS: The Lynx at My Home                                         Song and lyrics © 2016 Jukka Eronen
0. I drink away, sorrows of yesteryear
   Show me the way, to life again
   Like a rose we blossom, still my friend, it’s time to let go, and leave our home…
1. I know… how much it hurts, to be left, outside in the dirt
   Follow your dreams, whatever they are
   Please, do not let them, tear you apart…
   My love, my darling, can’t you see…
2. If I see you fall in the waves, I’ll dive in, and sink with you
   to the bottom, of the sea, we’ll be happy there, eternally…
3. When the silence, hits over me
   They’re the waves, of eternity
   Please remember us, in your silent keep
   And not the words, of violent dreams
   I do not, want them to, haunt us no more…
4. I do not believe in them… anymore
   Can you restore me, the way I was before
   For the mirror, breaks it all
   The sharp fractions tear my soul…
5.
A new world, we shall build
it’s not too late
We will build, a better world
Starting today, to end all days
There’s a lynx at the end of the corridor, it stands and stares at my soul
The world is vast and at your arms
You… killed me, now I’m born again
        ” I do not believe in violent dreams anymore
Can you restore me, the way I was before
        A new world, we shall build
it’s not too late
        We will build, a better world
Starting today, to end all days “
6. Lying next to me, I must check,
   whether you still breath, then I fall asleep
   and finally, the lynx walks in,
   I’ll let her stay at home, with me… forever…

kieli_suomiLyriikat suomeksi:

AVALKIS: Ilves kotonani                                         Laulu, sävel ja lyriikat © 2016 Jukka Eronen
 Juon mä pois, surut vuoden, eilisen
Näytä mulle tie, takaisin elämään
Kuin ruusu, kukkaan puhkeamme, on aika päästää sut lähtemään…
1. Tiedän… kuinka paljon se sattuu, kun yksin pimeään sä jäät
   Unelmiisi kurota, mitä tahansa ne ovatkaan
   Älä anna niiden sua rikkoa…
    Oi rakkain, oi armain, etkö nää…
2. Kun sut näen aaltoihin uppoavan, mukaasi mä, sinne sukellan,
   pohjaan meren syvään syleilyyn, oomme onnelliset siel’, aina vain…
3. Kun on tyyni, se iskee yllemme
   iäisyyden aallot, ovat ne
   Muistathan meitä, hiljaisuuden linnassas’
   Etkä unia, haavoittavia…
   En enää, tahdo niiden, satuttavan…
4. En enää usko, niihin laisinkaan
   Voitko parantaa, minut kokonaan
   Sillä peili, särkee kaiken sen
   Säröt terävät, sieluuni repeytyen…
5.
   Maailman uuden, me rakennamme taas
   Se myöhäistä ei oo
   Rakennamme, maailman paremman
   Tästä päivästä, lähtien
   On siellä ilves käytävän päässä, se nousee ja katsoo sieluuni
   On maailma avara, ja kätes ulottuvilla
   Tapoit minut, synnyin uudestaan
        ” En enää usko uniin haavoittaviin
Voitko parantaa, minut kokonaan
        Uuden maailman rakennamme
Se ei ole liian myöhäistä
        Rakennamme, maailman paremman
Tästä päivästä alkaen, ja kaikkina tulevina päivinä “
6. Olet sylissäin, täytyy mun tarkistaa, vieläkö hengität
    sit’ nukahdan, ja unohdan,
   ilves kävelee, sisään ja nukahtaa, vierellein… ainiaan…

Music: Soulweaver Symphony by Avalkis (2013–2016)

Published on by Avalkis

cd_soulweaver-soundtrackHere’s the classical and symphonic orchestral main theme music from the upcoming post-apocalyptic film Soulweaver: Requiem for Earth.

  • Jukka Eronen: Anima Dea – Soulweaver Symphony (2013) [download or play the mp3, if the player above doesn’t show up] (3:31)

And here is a new 2016 Dark Ambient Rendition:

There will be over two hours of classical symphonic, ambient, dark ambient, electronic, trance and experimental music for the two Soulweaver: Requiem for Earth Soundtracks. They will be available on CD and as downloadable MP3.

Music: Avalkis – Scorpion (2016)

Published on by Avalkis

single_avalkis-scorpionHere’s my newest song – a guitar ballad, called “Scorpion” (2016).

This is the first released song with my new artist name Avalkis. The track will be in the upcoming album Tree of Love – and Other Ballads from the Darkened Sun. Featuring f.ex. acoustic/electric guitar and piano ballads, celt and medieval inspired songs.

Thanks to Matti, Hanne and Onni for our recent live band sessions and jammings that inspired me to finish this song faster than I would have otherwise!

UPDATE: Due to request from my good friend and artist Joonas here is the whole “Scorpion” song with the ambient intro that originally belonged with it.

Lyrics:

AVALKIS: Scorpion – a Sting of Hope                                          Song and lyrics © 2016 Jukka Eronen
1. If I find you, will you be my true…
   in this life, or the next
  Will you be my, guiding angel
   that I’ve yearned, for so many years
2. A light that always shines, please come back to my loving arms
   I have come for… your love
  That is true… pure and beyond
   Will you know me… There’s so much to feel
3. I have a scorpion, crawling down my neck
   it’s trying to sting, but it cannot hurt
   ’cause there’s an antidote, running in my veins
   It is your love, that I can always trust
4. I don’t know where… else to turn to
   When I am home sick, far away
  A distant stranger, becoming a friend
   I have become, someone I once knew
5. Will you follow, will you see me
   Do you know us, there’s so much to learn
   I am here to stay, not giving any lessons
   still you’re the treasure, I almost gave away
       ” Can I give you, all that I have
         for what I am, and what’s left of me
         Can I give you, all that I have
         for what I am, and what’s left of me ”

kieli_suomiLyriikat suomeksi:

AVALKIS: Skorpioni                                          © 2016–17
1. Jos mä löydän, sinut vielä
    tässä elämässä, tai seuraavassa
    haluatko olla, valo elämäni
    jota kaivannut oon, kaikki vuodet nää
2. Valo joka, aina loistaa
    olen tullut, sitä hakemaan
    rakkauttasi vain, joka kestää
    haluatko tuntea minut, olen vielä elävä
3. Skorpioni, kulkee niskassain
   se aikoo pistää, mut’ satuttaa ei voi
    sillä vastalääke, on sydämessäin’
    se on rakkautesi vain, oi armain
4. En voi tietää, minne mennä
    kun eksynyt mä, kaukomailla oon
    Vieras astuu, ovesta sisään
    itseni mä tapaan, vuosien jälkeen taas
5. Seuraatko mua, haluatko nähdä
    meidät vielä, on paljon opittavaa
    Aion pysyä, luonas’ aina
    Olet aarre, jonka kerran, melkein kadotin
       “Voinko antaa, kaiken sen
       rakkauden, mitä jäljellä mus’ on
       Voinko antaa, kaiken sen
       rakkauden, mitä jäljellä mussa on”

 

Short story: Soulweaver – The first chapters (in Finnish)

Published on by Avalkis

kieli_englishSoulweaver: Requiem for Earth™ (PG-12) is an upcoming epic Finnish science fiction short film set in future Finland circa 3000 A.D. It is a mythological, poetic and dream-like journey to apocalyptic visions of past and future Earth. The fabric of reality, memories and dreams intertwine in the last days of our once flourishing planet. Man has destroyed himself and most of the planet. The surviving nature, animals and new species are living in the shadow of ruins and dying Earth; trying to make it in harmony. Something otherworldly is in the air.

A short story based on the Soulweaver film is in the works. It is to deepen the world and to enhance the experience of the film. It also features concepts, scenes and happenings that couldn’t be realized in the film with zero budget. However it is still a work of its own and can be read separately without seen the film.

The book of the short story will feature alternative endings, poems, illustrations, maps and appendiced on the world of Soulweaver.

The book will be published in Finnish digitally. Here are the beginning two chapters in Finnish.

Here’s the classical and symphonic orchestral main theme music from the film as a 2016 dark rendition:

kieli_suomiTulevaan Sielunkehrääjä™-elokuvaan ja sen maailmaan perustuva lyhyt novelli on tekeillä. Sen tarkoitus on syventää kokemusta ja taustoittaa tapahtumia. Novelli myös pitää sisällään ideoita ja kohtauksia, joita en pystynyt budjettisyistä tai taidemuotojen erilaisuudesta johtuen elokuvassa esittämään. Novelli on samalla itsenäinen teos ja sen voi lukea erikseen.

Sielunkehrääjä (K12) on tulevaisuuden Etelä-Suomeen noin tuhannen vuoden päähän sijoittuva eeppinen tieteiselokuva. Elokuva on mytologinen, runollinen ja unenomainen matka post-apokalyptisiin maisemiin. Maan todellisuus, muistot, unet, mennyt ja tuleva kietoutuvat toisiinsa. Ne kehräävät elämän ja kuoleman haurasta lankaa maailmassa, jossa ihminen on tuhonnut itsensä ja suuren osan Maasta. Osa kasveista ja eläimistöstä on säästynyt tuholta. Eläimet ja uudet kehittyneet lajit ovat nousseet raunioiden ja tuhkan keskeltä planeetan herroiksi. Tarina kulkee ajassa maailmankaikkeuden synnystä Maan viimeisiin päiviin ja uuden ajan sarastukseen.

Kirja tulee sisältämään vaihtoehtoisia loppuja, runoja, kuvituksia, karttoja ja tietoa Sielunkehrääjän maailmasta, kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Kirjasta tulee suomenkielinen digitaalinen painos.

Tässä on Sielunkehrääjä-elokuvaan liittyvän tieteisnovellin kaksi ensimmäistä lukua suomeksi.

Musiikkia lukemisen oheen:

novelli_sielunk_logo2

PROLOGI  •  VUOSI 2839

OODI PIMENTYNEELLE AURINGOLLE

anfangi_auringosta ja Kuusta Maa näytti vielä niin siniseltä. Maa oli kuitenkin odottanut tulevaa jo pitkän aikaa; pian koitti sen hetki. Luonnon oma muisti sai aikaan väläyksen alkumerestä ja kaukaisista huomisen näyistä. Aurinko pimenisi, meret jäätyisivät. Vuoret kaatuisivat. Kuitenkin, vuosisatoja kaikkea tätä ennen, ihminen oli tuhonnut itsensä. Elämää kuhisseen Maan kaupungit olivat raunioina. Ihmisen perintönä oli nyt kuoleva maailma. Meret olivat haihtumassa. Joillakin alueilla eläimillä, kasveilla ja puilla oli onnea selvitä tuhosta, joskin jotkin niistä olivat kokeneet mutaatioita. Nopeaa evoluutiotakin oli tapahtunut.

Eräänä päivänä auringonpimennys loi varjonsa vielä hengissä taistelevien olentojen ylle. Auringon pimensi jokin muu kuin rakas Kuumme. Tämä taivaankappale keräsi ihmettelijöitä osakseen ympäri pohjoisen Maan. Se hehkui näkymätöntä valoa ja sen hiukkaset kimmelsivät ja hohtivat tuulessa.

Elettiin Maan viimeisiä päiviä. Oli uuden alun aika. Jotain kaunista ja suurta oli ilmassa…

LUKU I •  VUOSI 3152

KAURIS

anfangi_oli alkukevät. Sadepisarat kimmelsivät lehdillä. Pisarat kerääntyivät isommiksi pisaroiksi ja tippuivat hiljakseen maahan tai alemmille lehdille, muodostaen uusia pisaroita. Aivan kuin aika olisi hidastunut noiden pisaroiden muodostuessa ja pudotessa. Maassa niiden pärske kasteli yllättyneen muurahaisen. Kaikkialla oli jo alkanut versota ja jopa hieman kukkia jotain kaunista. Puissa oli pieniä vaaleanvihreitä poimuja. Tuuli tuiversi oksia ja edellisvuoden kuivia, edelleen pystyssä olevia oljenkorsia. Eräässä koivussa oli vielä lehdetkin jäljellä, koska talvi oli tullut niin nopeasti ja pitänyt ne jäisessä horroksessaan.

Metsä oli hengittänyt tulta joitakin aikoja sitten ja oli nyt syntynyt uudelleen tuhkasta, entistä ehompana ja vahvempana. Metsässä oli ränsistynyt vääntynyt puurakennelma. Kun tällä hiiltyneellä kasalla oli vielä aikoinaan ollut jollekin elävälle tarkoitusperä ja selkeämpi muoto, se oli luultavasti toiminut jonkinlaisena suojana. Tuon suojan vieressä seisoi nuori heiveröinen ja solakkarakenteinen kauris. Sillä oli nälkä. Syötäväksi kelpaavaa ravintoa oli niukasti tällä alueella. Tuli oli pitänyt siitä huolen. Maa oli tosin muodostumassa aiempaakin ravinnerikkaammaksi, mutta se veisi vielä aikaa. Kyseisen kaurislajin ruokavalio oli muotoutunut vuosien saatossa hyvin tarkaksi kasvillisuuden suhteen. Mikä tahansa ruohon korsi tai apilan kukka ei olisi sen vatsassa sulanut. Erikoistuminen auttoi välttämään kasveja, jotka olivat säteilylle alttiimpia ja näin haitallisempia terveydelle, mutta samalla se toi mukana omia haasteitaan. Helpotusta vallitsevaan tilanteeseen ei myöskään tuonut viileä ja utuinen ilma. Sumu sankkeni eikä enää oikein voinut olla varma minne voisi turvallisesti astua.

Lyhyt kesä meni siivillä. Talvi alkoi jälleen tehdä tuloaan. Maa tärisi lievästi. Kauris tunsi jotain; se ei ollut ainoastaan tuo tärinä. Se katsoi kaukaisuuteen hetken, teki päättäväisen loikan alas rinnettä kohden ja lähti seuraamaan vaistojaan. Edessä aukeava valtava pelto odotti sitä ensimmäisenä etappina. Pimentynyt aurinko, himmeät tähdet ja jokin kuvailematon olivat sillä seuranaan ja oppaanaan. Kauris tiesi nyt minne sen oli suunnistettava. Taivaan kannessa välkehti lentotähtiä. Niissä olisi voinut nähdä oman heijastuksensa, jos niin korkealle olisi yltänyt. Niin pitkä ei kauriin kaula kuitenkaan ollut, vaikka se uljas näky vielä tulisi olemaankin. Kauriilla oli pitkä ja uuvuttava, mutta tärkeä ja toiveikas matka taivallettavanaan…kauris_ja_valo2013

Kerran, unta mä näin

Olit valoa, joka elämän Kevääseen ikuiseen toi

Heräsin varjoihin auringon pimentyneen

Oliko se vain mielessäin vai näinkö muistollemme käy

Kerran, huomiseen näin

Kuin tuuli, sydämein muuttuu ain’

Silti sieluni sylissäs’ herää

Tunne lumi keväinen, se valkea kuin silmäin on

Nyt silmin sokein, en talvea Keväästä erota

Tarina jatkuu…